Yksinhuoltajat maailmalla

Yksinhuoltajien johtamien perheiden määrä on nousussa kaikkialla maailmassa. Nopeinta kasvu on ollut kehitysmaiden kaupungeissa. Rajuin muutos on nähtävissä nuorten perheiden keskuudessa. Latinalaisen Amerikan kaupungeissa lähes puolet 15–29 -vuotiaista äideistä on yksinhuoltajia, ja köyhimmissä kortteleissa lähes jokaista perhettä elättää nainen. Afrikassa 30–40 prosenttia kotitalouksista on naisvetoisia.

Syitä yksinhuoltajaperheiden kasvuun on useita. Seksuaalikasvatuksen ja seksuaaliterveyspalveluiden puute aiheuttaa ei-toivottuja raskauksia, miesten lisääntynyt siirtolaisuus tekee naisista käytännössä yksinhuoltajia ja aseelliset konfliktit ja luonnonkatastrofit surmaavat vanhempia.

Hiv hidastaa kehitystä ja surmaa perheenjäseniä

Monet kehitysmaiden yksinhuoltajista ovat leskiä. Kehitysmaassa elävän ihmisen todennäköisyys sairastua malariaan, tuberkuloosiin ja aidsiin on suuri. Maassa, jossa kunnollista perusterveydenhoitoa ei ole saatavilla, kaikki sairaudet ovat vakavia uhkia.

Aidsista on tullut maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy 15–59 -vuotiaiden ihmisten keskuudessa. Hi-virus leviää vauhdilla Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa, missä ihmisten koulutustaso on alhainen, terveydenhoitopalvelut puutteellisia ja naisten asema heikko. Usein myös lukutaidottomuus ja tietämättömyys hiv-tartunnoilta suojautumisesta sekä hallitusten ja viranomaisten haluttomuus jakaa tietoa hi-viruksesta ovat lisänneet tartuntojen leviämistä.

Työssäkäyvän perheenjäsenen sairastuminen aidsiin heikentää perheen toimeentuloa tuntuvasti. Aiemmin kohtalaisen hyvin toimeen tulleet perheetkin saattavat joutua taloudelliseen ahdinkoon tulojen romahtaessa. Tällöin joudutaan tinkimään ruuasta, lasten koulunkäynnistä tai muista välttämättömistä menoista.

Esimerkiksi Sambiassa tehdyn tutkimuksen mukaan kahdella kolmasosalla perheistä tulot putosivat 80 prosenttia perheen isän kuoltua. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi vanhempien ahdistus ja huoli lasten tulevaisuudesta alkavat jo siinä vaiheessa, kun hiv-tartunta todetaan tai ensimmäiset aidsin oireet ilmaantuvat.

Afrikan yksinhuoltajat usein isoäitejä


Neljä viidesosaa maailman 15 miljoonasta aids-orvosta elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Esimerkiksi Namibiassa ja Zimbabwessa yli 60 prosenttia orvoista asuu isoäitinsä kanssa. Isoäideillä on suuri taakka kannettavanaan: Heidän oma surunsa lapsensa menetyksestä ja päivittäiset arkirutiinit lastenlasten kasvatuksessa.

Usein isoäidit eivät jaksa tehdä maataloustöitä eikä heillä ole tuloja. Isoäidit ovatkin uupuneita. Lisäksi tulevaisuus pelottaa: Miten lapsenlapset selviävät, kun isoäiti on liian sairas huolehtiakseen heistä? Tästä huolimatta he yrittävät kouluttaa lapset, huolehtia vaatteista ja ruoasta ja antaa heille rakkautta. Isoäidit ovat Afrikan hiljaisia arjen sankareita.


Lapset yksinhuoltajina

Vuonna 2003 Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa oli 143 miljoonaa lasta, jotka olivat menettäneet yhden tai molemmat vanhempansa.

Monet lapset joutuvat tulemaan kokonaan toimeen ilman aikuista huoltajaa. He saattavat joutua pitämään huolta nuoremmista sisaruksistaan epätoivoissa oloissa. Esimerkiksi Etiopiassa arvioidaan olevan 200 000 katulasta ja miljoonan lapsen olevan vaarassa joutua samaan tilanteeseen. Kaduilla elävät lapset altistuvat monenlaisille vaaroille. Etiopian pääkaupungin Addis Abeban kaduilla asuu noin 10 000 katuäitiä.

Lähteitä ja lisätietoja:

Väestöliitto
UNICEF
Pelastakaa Lapset
superiorpapers.com