xml version="1.0" encoding="iso-8859-1"?> Yksinhuoltajan päiväkirja - Yksinhuoltajan päiväkirja
Kiireistä arkea: Vanhemmuuden surut ja ilot
Nimimerkki3
07.03.2007
Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että olen oma työnantajani. Työnantajani siis tarvittaessa joustaa, mutta toisaalta minun on oltava myös esimerkki muille työntekijöille. Työmoraalini on todella korkea. Ihan pienistä ei töistä olla pois.
Lue lisää...
 
Olen ylpeä siitä, että olemme selvinneet
Saara
19.02.2007
Keskituloisen yksinhuoltajan palkasta ei säästöjä kerry, vaan elämme kädestä suuhun. Se merkitsee sitä, että kaikki isommat hankinnat ostetaan osamaksulla ja töiden loppuminen merkitsisi välitöntä rahojen loppumista. Näitä asioita mietin usein iltaisin sängyssä.
Lue lisää...
 
Yksinhuoltajaperheen arkea
Johanna Karimäki
12.02.2007
Olen kahden lapsen yksinhuoltaja Espoosta. Lasten isä ei asu samalla paikkakunnalla, joten käytännössä olen yksin vastuussa ihan kaikesta. Arki on kiireistä ja usein taloudellisesti tiukkaa.
Lue lisää...
 
Yksinhuoltajuuden ilot ja surut
Marjukka Karttunen
12.02.2007
Se, että omassa elämässä kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, onkin osoittautunut työni kannalta hyväksi, omakohtaiseksi kokemukseksi. En siis ollut asettanut yksinhuoltajuutta tavoitteeksi. Kun niin kuitenkin kävi, antoi se uusia näkökulmia kansanedustajan tehtäviin.
Lue lisää...
 
Vuorohoitoa yksinhuoltajien pienille koululaisille
Saara Karhu
12.02.2007
Aikoinaan vuorotyötä tekevänä yksinhuoltajana maksoin hoitomaksuihin mittavan osan tuloistani. Päivähoito ja yksityisen hoitajan avulla järjestetty myöhäisen illan hoito veivät isomman osan keskituloisen toimittajan palkastani kuin asuminen. Vaihtoehtoja ei ollut. Työtä ei voinut jättää ja lapsi oli hoidettava.
Lue lisää...
 
Nyt tuntuu, että olen voiton puolella
Nimimerkki
12.02.2007
Yllätyksekseni minulle jäi sata euroa vähemmän käteen kuin 842 euroa pienemmällä palkalla. Menetin 340 euron asumistuen, päivähoitomaksuksi määrättiin paria senttiä vajaa n. 290 euroa ja veroprosenttini nousi huomattavasti.
Lue lisää...
 
Eihän sen näin pitänyt mennä - silti kaikki on ihan hyvin
Merikukka Forsius
12.02.2007
Väliin on raskasta, että perheen arjen suunnittelu on kokonaan vastuullani, eikä arjessa ole aikuista seuraa. Elämä on kuitenkin asettunut myrskyisän eron jälkeen raiteilleen, ja usein mietin että kaikki on sentään aika hyvin. Jälkikäteen ajatellen erovalmennus olisi voinut auttaa meitä. Kun on itse ollut täysin sidottuna kotiin, ymmärtää paremmin työllistymisen merkityksen paitsi yksinhuoltajien taloudellisen tilanteen niin myös sosiaalisten suhteiden kannalta.
Lue lisää...